Viikko on ollut kesäinen, siitepölyinen, kiireinen ja täynnä tärkeitä ihmisiä. Kesäinen, sillä keli on hellinyt ja aurinkoa on riittänyt. Siitepölyinen, sillä kaikki on keltaisen pölyn peitossa ja suurin osa ympärilläni olevista ihmisistä pärskii ja niistää (onpa yhä syy olla pesemättä ikkunoita!). Kiireinenkin, koska viimeisin pyykkikoneellinen on puoliksi ripustettu narulle, puoliksi levitelty pyykkikopan reunoille. Tärkeitä ihmisiä on tupsahtanut kesäloman viettoon lähitienoolle ja muuten vaan mukaan kuvioon.
Miehen työvuorot limittyivät omieni kanssa sillä seurauksella, että yhteistä hereilläoloaikaa on viime päivinä ollut muutama tunti vuorokautta kohden. Toisinaan osaan nauttia tilanteesta, toisinaan tuntuu työläältä odottaa toisen heräävän ja kiirehtien jotain yhteistä hommaa ennen kuin toinen taas lähtee. Vähitellen olen oppinut järjestämään itselleni ja lapselle jotain tähdellistä touhua, kunnes koko perhe on taas koossa ja voimissaan. Aika menee eri tahdissa, kun odottamisen sijaan nauttii hyvän ystävän seurasta ja samalla lapsellakin on ikäistään seuraa.
Tänä lauantaina saatiinkin yökylään tuiki olennainen ystävä ja lapsi. Mikäs sen parempaa kuin pienten väsytys pihaleikeissä, polkupyöräillessä ja saunassa ja sen jälkeen punaviiniä ja isoja asioita kesäillassa! Isot asiat vaativat pitkän illan, muutaman kyyneleen ja vankan ystävyyden.
Tämä päivä kului metsäretkellä, pallokentän laidalla ja omassa pihassa. Sisällä suoritettiin vain ruokailut ja pakollinen veden vaihto akvaarioon (niin armoton levämeininki, ettei kalanpoikasten suojelu enää tuntunut sopivalta tekosyyltä olla puhdistamatta allasta). Illalla kesäisen pikkuihmisen rusketus madaltui monta astetta, kun suihkussa saatiin liuotettua aimo kerros pölyä otsikosta ja varpaista viemäriin. Kesän lämpö iholla ja kettukarkit vatsassa on ihana siirtyä unille ja aloittaa uusi viikko. Hyvää yötä!
J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti