torstai 22. elokuuta 2013

Nuoruuden jälkeen tulee vanhuus

Olen palannut töihin, mikä tarkoittaa sitä, että teinien lausahdukset värittävät päiviäni. Teinejä väsyttää koulussa vähemmän kuin luulin ja ainakin viime viikolla vähemmän kuin minua. Valvoin ja vahdin raapimiskiellossa ollutta koiraa vuorotellen Pitkän kanssa. Muutenkin keho yski ensimmäisen kokonaisen työviikon tuskaa. Väsytti niin perhanasti. Onneksi olen maksanut Yle-veroni ja ostanut jokaiselle arki-illalle lepohetken, joka alkaa viideltä ja päättyy kuudelta. Sen ajan retkotan taju kankaalla. Tällä viikolla olen mennyt nukkumaan iltaisin jo kymmeneltä. Niin keski-ikäistä.

Kirjoitimme viime viikolla teinien kanssa tekstejä heistä itsestään. Kuka olen? Mitä harrastan? Mikä minusta tulee aikuisena? Kuka olen -kysymykseen monet vastasivat nokkelasti, että minä, johon totesin, että se on hyvä, jos voi olla oma itsensä. Mitä harrastan -kysymys kirvoitti hyvin samankaltaisia vastauksia suurimmalta osalta ja kysyinkin, missä tätä en mtn -harrastusta harrastetaan. Kuulemma kaikkialla, mikä tietysti on hyvä, niin huoltajien ei tarvitse kantaa huolta harrastuskuskauksista. Muita hytötyjä kyseisestä harrastuksesta en keksinyt.

Aikuisuus tuntui teineistä kaukaiselta ja kauhealta. Mitä nuoruuden jälkeen tulee, kysyi yksi ja toinen kiljaisi luokan toiselta reunalta, että vanhuus. Ja siihen muutama myönteli, että niin tietty. Kysyin, että mitä ikäkautta he ajattelevat minun edustavan, jos nuoruuden jälkeen ihminen pasahtaa suoraan vanhuuteen. Keski-ikäisyyttä, sanoivat teinit lievästi nasaalilla äänellään ja hokivat mielessään angstisesti jotain sellaista kuin voi tsiisus, mikä daiju. Sanoin olevani nuori aikuinen, mihin teinit tyytyivät reagoimaan hitailla mulkaisuilla.

Tulevaisuuden suunnitelmia tulevilla vanhuksilla oli vaikka muille jakaa. Moni halusi kampaajaksi ja kosmetologiksi, pojista kukaan ei vielä tiennyt muuta kuin että ei ainakaan lukioon. Vanhat merkit pitivät paikkaansa ja yksi teineistä kysyi minulta hieman säälivään sävyyn, kuinka olen ajautunut niin kamalaan ja kauheaan työhön kuin opettajaksi. Sanoin, että siksi kun teidän kanssa on niin kivaa. Eivät uskoneet. Muutama kommentoi, että muija servas. Teinipuhetta ymmärtämättömille kerrottakoon, että kyseinen ilmaustarkoittaa sanallista vastapalloon lyömistä. Ja te, joille kyseinen kieli on vierasta, kerron vielä, etten itsekään ole täysoppinut kyseisen kielen suhteen. Teinit kommentoivat kirjoittamisen lomassa jotakuta henkilöä kikehengariksi. Kysyin, mitä ilmaus tarkoittaa. Kirjaston luona hengailevaa tyyppiä tietty, kuului vastaus.

Sitten kirjoittaminen jatkui. Ja kysely. Onks pakko kirjoittaa, kun mä osaan jo sekä puhuu et kirjoittaa?

Alati lähestyvää vanhuuseläkettä tsiigaillen,

E

tiistai 20. elokuuta 2013

Arki rytkyy

Yö ennen ensimmäistä työpäivää on aina vähän kehno, joten tänä vuonna en edes yrittänyt siirtää rytmiä ja mennä pyörimään sänkyyn. Viimeistelin valvomisesta johtuneen turvotuksen syömällä iltapalaksi juustonaksuja. Olemus täydentyi vielä, kun lapseni vaihtoi maitoviiksipusun huulipunapusuun. 

Iltapäivisin olemme enimmäkseen olleet porukalla kotosalla ihan rauhassa. Eskarilainen totuttelee uuteen arkeensa, ja on selvästi kaivannut kotoilua. Päiväuniin tämä ei silti veny:

- Etkö ole yhtään väsynyt, vaikka heräsit jo seitsemältä?
- Mä en ole mikään äiti, joka tarvitsee lepoa, vaan lapsi, jolla on kiire pelaamaan!
- Kyllä lapsikin voi olla väsynyt.
- Niin mutta ei tällä hetkellä, keskellä kirkasta päivää!

Äiti makoilee milloin aurinkotuolissa, milloin sohvan nurkassa. Lapselle tärkeän rauhoittumisen nimissä. Lapsi pelaa, rakentaa, piirtää, lähettää postia nukkuvalle äidilleen, juoksee katsomaan, joko naapurin lapset ovat kotona. Lapsen lepo on omien juttujen tekemistä omaan tahtiin. Joskus se on sitä äidillekin, mutta päiväunia ei voita mikään!

Lapsi on oppinut eskarissa viiden päivän aikana seuraavaa:
  • oikea ja vasen
  • punaisesta ja keltaisesta tulee oranssia
  • pitää kuunnella ohjeita ja olla hiljaa kun pyydetään
  • ei saa kiusata kavereita
  • ei saa tehdä mitään ennen kuin on tullut vastaus
  • kannattaa maistaa ruokaa
Lapsen isä on oppinut muttei muista aina seuraavaa:
  • kuravaatteet täytyy tuoda välillä pesuun
  • lapsella on oma naulakko vaihtovaatteille
  • vaihtovaatteet täytyy tuoda välillä pesuun
  • lapsi tarvitsee eskarin jälkeen välipalan ja lounaan ennen elokuviin ja sirkuskouluun lähtöä
"Siellä repussa on joku kasvatuskaavake.”


Kivaa arkea kaikille!

J