Sima valmistui viikon liian aikaisin. Nyt sitä sitten jaellaan naapureille ja suvulle, ja kumotaan omasta kurkusta alas niin paljon kuin vatsa sallii. Uusi erä simaa on pullotettu ja samassa touhukkuudessa työhuone siivottu. Kesäloma voi siis sittenkin alkaa ilman viime vuosien to do -pinoja. Eläköön paperinkeräys ja työpaikan silppuri!
Kävelimme aurinkoisessa kevätillassa kaupungilla, kun kysyin lapseltani, mitä hän tekisi jos eksyisi vanhemmistaan. Ensimmäinen vastaus oli oikein: hän odottaisi samassa paikassa höntyilemättä minnekään. Toinen vaihtoehto oli, että jos hän kohtaisi poliisin eikä haluaisi puhua tälle, hän voisi ilmoittaa olevansa jo koululainen eikä siten tarvitsisi apua. Ei auta kuin ylläpitää juoksukuntoa, jotta pysyy lapsensa perässä, hän kun olisi ilmeisen mielellään kadoksissa. Eipä sillä, niin minäkin toisinaan.
J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti