Kolmisen viikkoa sitten eräs kotiinsa lähtenyt kommentoi kotioveni lukkopesän löysyyttä. Seisoskelimme eteisessä pitkät tovit ja hän piti kättään ovenavausvalmiudessa. Lähtijä oli oikeassa, sillä avainta lukossa kääntäessä koko systeemi liikkui. Ohje oli, että kiristää täytyy.
Monta viikkoa on jo kotiinlähdöstä kulunut ja vasta nyt ryhdyin toiminnan naiseksi. Kaivoin keittiön laatikosta jokaisen naisen Leathermanin, ruokaveitsen, jolla kiristin ristipääruuvit ja nyt ei ole lukkopesä enää löysässä.
-e-
ps. Pääni sisäisiä ruuveja löysäsin ystävyysliikunnalla. Onnea on ystävyys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti