Kiirettä pitää! On projektia, tuntijakoesityksiä, kokouksia, arviointia ynnä muuta. Lauantain koepino hoidettiin elokuvavuokraamon ja pikaruoan voimin: yksi mutusti ja vahtasi, toinen pisteytti. Ihanasti kohdattiin, sentään samassa huoneessa. Tänään sisustin juhlasalin laskimilla ja taulukkokirjoilla. Enää ei voi kuin toivoa pitkiä hiilihydraatteja abiturienttien eväiden joukkoon.
Illoissa on jo kevään tuntua. Siirryin työpäivän jälkeen pihalle haravoimaan huvikseni. Kottikärryistä on rengas irti ja ilmaton, joten lehtikasat siirtyivät lumikolalla. Naapurin rouvan kanssa vaihdettiin muutama tärkeä ajatus kodeista ja koirista, ja sitten olikin jo pimeä. Siirryin sisätiloihin vastaanottaakseni muutaman minuutin päästä multaisen ja murheellisen poikasenkin pihalta. Hole in one kasvihuoneen ovessa oli syypää suruun. Lasia saa aina. Tärkeintä oli, etteivät pikku golfaajat saaneet sirpaleista haavoja, juurihan äitiä paikattiin.
Poika koulutti saippuakuplia. Pienimmät oppivat puikkelehtimaan oksien välistä. Hetkeä myöhemmin keskusteltiin jäätymisestä. Sovittiin, että joskus yritetään päästä todistajiksi paikan päälle, kun järvi jäätyy. Tai pikemminkin viereen. Otetaan kaakaota mukaan. Sitä ennen kumminkin hymyillään saapuvalle keväälle ja hypätään kesän syliin. Valoisia aamuja ja iltoja kaikille teille, ja varsinkin E:n teille!
J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti