Aamu alkoi raejuustoräjähdyksellä. Työavaimia kassista penkoessani käteni osui johonkin märkään, joka oli vallannut kassini pohjan. Aika paljon mahtuu käsveskaan kirjoja, paperia, sukkia ja muuta ilmeisen tärkeää, totesin purkaessani happamassa tahmassa olevaa irtaimistoa pukuhuoneen lattialle.
Näissä pakollisissa purkutilanteissa löytää usein laukun kätköistä jotain yllättävää. Parhaassa tapauksessa se on suklaata, toiseksi parhaassa rahaa. Usein se on jotain, jonka katoamisesta on jo jonkin aikaa syyttänyt talouden muuta väkeä, tai jotain, jonka parasta ennen -päivämäärä meni jo. Tomaatti, mandariini tai purukumi eivät jaksa ilahduttaa kolmen viikon ja muutamassa sadekuurossa likoamisen jälkeen.
Raejuustorupeaman jälkeen on sujunut jouhevammin. Loppuviikko suunniteltu ja työpaikan uusittu kuntosali testattu. Kova hiki tuli juoksumatolla ulkourheiluun tottuneelle. Edelleen jatkan mielelläni jolkottelua raittiissa ilmassa ja pehmeällä alustalla, mutta rasitusvammasta toipuva pohkeeni taisi iloita tasaisemmasta menosta loppumatonta mattoa pitkin. Sitten jotain maailmalle levinneen raejuuston tilalle!
Melkein keskellä viikkoa
J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti