tiistai 23. lokakuuta 2012

Ei me tehdä oikeastaan mitään.

Läntisessä Suomessa syyslomaillaan. Lomailu koskee pääasiassa koululaisia ja toisen asteen koulutuksessa olevia. Myös opet lomailevat, yhdet muutamien päivien ajan, toiset kokonaisen viikon.

Tunnustus. Lomailen koko viikon. Tunnustus 2. Tarvitsen kaikki yhdeksän päivää vapaata jaksaakseni joululomaan asti. Tunnustus 3. Laskin, että syysloman jälkeen on käytävä töissä parin kuukauden ajan ennen seuraavaa lomaa. Tunnustus 4. Tulen vielä joskus kaipaamaan opettajan työn säännöllistä lomarytmiä. Tunnustus 5. En ole tehnyt lomallani mitään mainitsemisen arvoista. Tunnustus 6. En ole yhtenäkään loma-aamuna syönyt aamupalaa ennen yhdeksää. Tunnustus 7. En ole oikeastaan tehnyt yhtään mitään, en ennen yhdeksää, enkä sen jälkeen.

Osa ihmisistä potee kauheaa tuskaa ja ahdistusta siitä, ettei vie lapsiaan mihinkään lomalla. -Koulussa ne sitten kertovat, että me käytiin mummolassa. Muut on käyneet vähintään laivalla. Siitä voidaan vaikka kiusata ja meidän lapset miettivät, että onko meidän perhe jotenkin huonompi kuin niiden, jotka kävivät laivalla.

Tunnustus 8. Minun lapseni ei pääse syyslomalla edes mummolaan. Syykin on selvä, äitinsä ei jaksa ajaa sinne asti. Yhden matkan teimme. Minä matkustin siskoni luokse ja pieni ihminen serkkujensa luokse. Päädyimme samaan osoitteeseen ja päivä oli erinomainen, mikä oli ilmeistä seuraa mietittäessä. Emme tehneet sielläkään mitään ihmeellistä. Söimme pannukakkua ja risteilimme Förillä, lossilla, joka seilaa yhden turkulaisen Valintatalon ja leikkipuiston väliä. Puistossa lapset leikkivät, yksi nukkui ja aikuiset juttelivat. Minä hypin myös hyppynarulla, jonka joku oli sitonut kiipeilytelineeseen. Menomatkalla työnsin vaunujen renkaan kakkaan, jonkun turkulaisen murren, otaksuin. Sanoin siskolle, että renkaassa on koiran peetä. Lapsi oppi uuden ilmauksen, koiran pee. Pesin rengasta vesilätäkössä ja sisko kaiveli kakkaa tikulla renkaan urista. Olimme reippaita äitejä. Lapset söivät majassa keksejä, sisko ryysti redbullia. Jaksettiin olla parempia äitejä. Illemmalla testasimme itkuhälytintä. Sisko meni ulos tekoitkemään. Kaikki nauroivat.

Kun joku kysyy töissä, mitä tein lomalla, kerron äsken kirjoittamani jutut. Ihan iloisena ja tyytyväisenä, joskin lakonisesti. Minusta nimittäin on niin, että lomalla täytyy voida olla, vaikka sitten kodissaan ja läheisten ihmisten kanssa. Sillä taas tulevat ne työpäivät, jolloin herään kellon pirinään ja teen kutakuinkin kaiken tietyn aikataulun mukaisesti. Eikä niitä lapsia tarvitse koko aikaa olla viemässä johonkin. Eivät he halua mihinkään. Kysykää vaikka murrosikäiseltä. Tai mä voin kysyä, kun menen ensi viikolla taas töihin. Kysyn, että mitä hän haluaisi tehdä. Vastaus on: en mitään. Komppaan teinejä.

Stressitöntä arkea ja lomaa,

Ee




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti