Iltapäivisin olemme enimmäkseen olleet porukalla kotosalla ihan rauhassa. Eskarilainen totuttelee uuteen arkeensa, ja on selvästi kaivannut kotoilua. Päiväuniin tämä ei silti veny:
- Etkö ole yhtään väsynyt, vaikka heräsit jo seitsemältä?
- Mä en ole mikään äiti, joka tarvitsee lepoa, vaan lapsi, jolla on kiire pelaamaan!
- Kyllä lapsikin voi olla väsynyt.
- Niin mutta ei tällä hetkellä, keskellä kirkasta päivää!
Äiti makoilee milloin aurinkotuolissa, milloin sohvan nurkassa. Lapselle tärkeän rauhoittumisen nimissä. Lapsi pelaa, rakentaa, piirtää, lähettää postia nukkuvalle äidilleen, juoksee katsomaan, joko naapurin lapset ovat kotona. Lapsen lepo on omien juttujen tekemistä omaan tahtiin. Joskus se on sitä äidillekin, mutta päiväunia ei voita mikään!
Lapsi on oppinut eskarissa viiden päivän aikana seuraavaa:
- oikea ja vasen
- punaisesta ja keltaisesta tulee oranssia
- pitää kuunnella ohjeita ja olla hiljaa kun pyydetään
- ei saa kiusata kavereita
- ei saa tehdä mitään ennen kuin on tullut vastaus
- kannattaa maistaa ruokaa
Lapsen isä on oppinut muttei muista aina seuraavaa:
- kuravaatteet täytyy tuoda välillä pesuun
- lapsella on oma naulakko vaihtovaatteille
- vaihtovaatteet täytyy tuoda välillä pesuun
- lapsi tarvitsee eskarin jälkeen välipalan ja lounaan ennen elokuviin ja sirkuskouluun lähtöä
"Siellä repussa on joku kasvatuskaavake.”
Kivaa arkea kaikille!
J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti